Into ja ilo – Sannaa muistellen

Sannaa muistellen

Sanna Porma (9.5.1970 – 30.1.2018) oli F&S seuran voimahahmoja 2000-luvulla. Sanna  halusi jakaa ihmisille enemmän ymmärrystä liikkumisesta sekä  upeita onnistumisen ja ilon kokemuksia liikunnasta.

Friskis ja Svettis oli SE juttu Sannalle.

Minä kohtasin Sannan ohjaajavalinnoissa 2000.  Miettiessäni jo ensimmäisiä tapaamisiani Sannan kanssa yhdistän häneen teemat sinnikkyys, positiivisuus ja esteiden ylitys. Nämä tulivat esille Sannassa itsessään sekä monissa asioissa, joissa hän kannusti ja rohkaisi muita ohjaajia. Sannalla oli taito lukea ihmisiä, nähdä heissä potentiaalia ja kykyä siellä, missä ihminen itse ei niitä ehkä nähnyt. Sanna halusi aina kannustaa ihmisiä uskomaan itseensä ja ylittämään raja-aitoja. Ohjaajilta ja järkkäreiltä, joita pyysin kuvaamaan minulle Sannaa, toistuivat seuraavat asiat: reiluus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ohjaajien, järkkäreiden ja jäsenien kesken. Jatkuva itsesä kehittäminen sekä halu jakaa tietoa ja taitoa muille. Into, ilo ja positiivisuus.

Sanna nautti ohjaamisesta. Hän aloitti juoksuohjaajana vuonna 2000. Seuraavana vuonna tuli jumppaohjaajuus tasona sportti. Sen jälkeinen into ja kehitys olikin uskomatonta – spurtti, liikkuvuus/flex, krossi, ki ja styrkka. Sanna panosti paljon ulkoliikunnan kehittämiseen, toimi luffarina, ohjaajatoimikunnassa sekä hallituksessa. Moni seuramme jäsen muistaa Sannan hyvin, vaikka hän ei ole useampaan vuoteen voinut ohjata.

Juoksuporukoista löytyi myös elämänkumppani Mikko, joka myös oli juoksuohjaaja. Mikko ja Sanna kehittivät muiden ulkoliikuntaohjaajien kanssa seuran sitä puolta. Sannalle F&S-seuran kehittäminen monipuolisesti oli tärkeää. Hän jaksoi uskoa seuran kasvuun, vapaaehtoistoiminnan voimaan ja laadukkaaseen liikuntaan hyvässä seurassa.

Pitkän sairautensa aikana Sanna opiskeli terveystieteitä ja pätevöityi opettajaksi. Työ lähihoitajien opetuksessa oli hänelle hyvin tärkeää.

Perhe kasvoi viisi vuotta sitten Ella-tyttärellä. Onnen huipennus! Sannalle elämää kantava voima oli tämä ihana perhe, rakkaat Mikko ja Ella.  Sanna iloitsi yhteisestä arjesta, sen pienistä ja isoista iloista ja suruista. Yhdessä he tekivät monesta unelmasta totta!

Saatoimme Sannan viimeiselle matkalle rauhan satamaan 24.2.2018.  Minusta oli upeaa nähdä saattojoukossa useita entisiä ja nykyisiä friskisläisiä. Heitä, vahvoja naisia oli myös Sannaa tällä matkalla kantamassa. Moni jää kaipaamaan Sannan ystävyyttä. Sanna eli vahvasti itseään, omia ja perheen yhteisiä unelmia toteuttaen vielä sairauden aikanakin. Hänen rinnallaan oli ilo kulkea.

Teksti: Erja Kouri

Kuvat: Jussi Mikkola